Lavarunoilija Nihkee Akka sai nimensä vieraan miehen huutelusta - Nyt hän huutaa takaisin

Kun Saarten tytärten Maria ja Essi eksyivät viime syksynä lavarunouden SM-kisoihin Korjaamolle, heillä ei ollut juuri ennakkokäsitystä siitä, mitä ilta toisi tullessaan.

Taitavien, koskettavien ja ajankohtaisten runoilijoiden ja esitysten seasta yksi nousi ylitse muiden. Nihkee Akka eli Jonna Nummela aloitti finaaliesityksensä yleisön seasta huudellen: ”Eikö nää nuorten naisten kasvutarinat ole jo vähän nähty?”.

Silloin oli selvää, että tässä oli jotain erityistä!

Nummela voitti kilpailun ja on hallitseva lavarunouden eli Poetry Slam -kilpailun Suomen mestari. Lauantaina 27. huhtikuuta Sabrina ja Saarten tyttäret nousee Nihkeen Akan kanssa Korjaamon lavalle aivan uudenlaisessa, rajoja rikkovassa Voisi jo lempiä -konsertissa.

Maria haastatteli Nummelaa ja selvitti muun muassa tarinan taiteilijanimen takana.

nihkeeakka1.jpg

Koomikko tekee runon vaikka isoäidin tisseistä

Kun Jonna Nummela palasi taannoin seitsemän ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen takaisin Suomeen, hän tunsi olevansa monin tavoin ärtynyt ja eksyksissä. Aiemmin vain pöytälaatikkoon runoillut Nummela etsi uusia ilmaisutapoja ja löysi tiensä Helsinki Poetry Connectionin lavarunokurssille.

”Olin yrittänyt olla näyttelijä, käsikirjoittaja, aktivisti, opettaja, klovni ja stand-up-koomikko, mutta lavarunoudessa nämä kaikki muljahtivat lopulta paikoilleen”, Nummela kuvailee.

Lavarunous on Suomessa vielä stand-up-komiikkaakin nuorempi laji. Se vetosi Nummelaan.

“Olen parhaimmillani, kun saan luoda konventioista vapaassa ympäristössä ilman odotuksia.”

Nihkeen Akan runot ovat vahvoja, kantaaottavia ja feministisiä. Teemojen valinta ei silti ole ollut tietoista, Nummela sanoo.

”Kirjoitan itseäni koskettavista, huvittavista ja häiritsevistä asioista. Tähän asti teemat ovat pyörineet paljon sukupuolen ja seksuaalisuuden ympärillä, koska ne ovat isoja muuttujia ja vaikuttimia elämässäni.”

“Koomikkotaustani näkyy siinä, että löydän teemani ympäröivästä maailmasta ja arjen havainnoista, en mistään sisälläni pulppuavista tummista luovuuden vesistä tai eksistentiaalisista elämän paradokseista. Kirjoitan mieluummin mun isoäidin tisseistä.”

Lue Nihkeen Akan mummolleen omistama runo Isoäidin tissit Kotilieden verkkosivuilta.

Taiteilijanimi syntyi vieraan miehen huutelusta

nihkeeakka2.jpg

Taitelijanimi Nihkee Akka muodostui kannanotoksi puhetapaan, jolla naisia, feminiinejä sekä feministejä vähätellään. Nummela kertoo, että häntä kutsuttiin nihkeäksi akaksi ensimmäisen kerran Herttoniemen metroasemalla, kun hän kieltäytyi antamasta suuseksiä tuntemattomalle miehelle.

Aluksi taitelijanimen käyttöä tarvittiin, koska omien runojen esittäminen hävetti Nummelaa.

”Kelasin, että jos mokaan, niin kukaan ei ainakaan tiedä oikeaa nimeäni.”

Toisin kuin Jonna Nummelaa, Nihkeetä Akkaa ei kiinnostanut ollenkaan, mitä joku muu runoista ajatteli tai oli ajattelematta. Nyt Nummela on saanut enemmän itseluottamusta, ja se näkyy myös lavalla: Nihkee Akka uskaltaa olla muutakin kuin vihainen tai räävitön. Hän puhuu myös herkistä ja kipeistä aiheista.

”Nykyään nimi toimii itsessään pienenä runona, joka leikkii yleisön ennakko-odotuksilla ja todellisuuksilla. Se, mitä porukka odottaa kuulevansa tyypiltä, jonka nimi on Nihkee Akka, voi olla hyvinkin vastakkaista sen kanssa, mitä keikoillani kuullaan ja nähdään. Siihen, että Nihkeestä Akasta tulisi Pehmee Akka, on kuitenkin vielä matkaa.”

Kun kirjallisuustapahtuman tai kirjamessujen ohjelmassa lukee “Nihkee Akka”, Nummela saa tyydytystä. “Se on kulttuurihäirintää, rakenteiden heiluttelua, ennakko-oletusten kyseenalaistamista.”

“Hesari kommentoi ettei taiteilijanimeni ei ole "kaikkein myyvin". Haloo, sehän on sen koko pointti! Olla epämyyvä ja sellaisenaan häiritsevä on parasta, Nihkee Akka on punk”, Nummela sanoo.

Nimi jää takuulla mieleen, eikä runopiireissä enää tunnistettaisi Nummelaa ilman Nihkeelle Akalle tyypillistä huivia. On siis myöhäistä vaihtaa! 

“Itkin jo ensimmäisissä harjoituksissa” - Tuleva konsertti on täynnä suuria tunteita

Lavarunouden taitavista ja kiinnostavista hahmoista Nummela nostaa esiin monta nimeä: Juho Kuusi, Veera Milja, Nelli Ruotsalainen, Harri Hertell, Aura Nurmi, Maija Baijukya ja Elsa Tölli.

”Lavarunouden idolini on Hanna Rentola, joka runoilee itse vähemmän ja keskittyy sen sijaan luomaan tilaa muille lavarunoilijoille muun muassa open mic -tapahtumia tuottamalla, opettamalla ja toimittamalla lavarunoantologian. Ilman Helsinki Poetry Connectionia ja Hannan lempeää ja rakastavaa kannustusta en minäkään nyt olisi tässä”. 

Myös Kantelettaren aikaiset runot ja suomalaisen itkuvirsi- ja runonlauluperinteen Nummela on löytänyt lavarunouden myötä.

”Luen tällä hetkellä runoilija Larin Parasken ja aikalaisten tuotantoa ja inspiroidun päivittäin näiden taidosta kertoa tarinoita elävästä elämästä ja ympäröivästä todellisuudesta suoraan ja kaunistelematta.”

Yksi Parasken runoista saatetaan kuulla myös Voisi jo lempiä -konsertissa Korjaamolla. Konsertissa yhdistyvät Sabrina ja Saarten tytärten laulamat 1800-luvulla kirjoitetut Kantelettaren runot ja Nihkeen Akan tuoreet tekstit. Luvassa on ennennäkemätön esitys, jossa eri aikakausien lauletut ja lausutut runot keskustelevat saumattomasti keskenään.

Nummelan on vaikeaa pukea tulevan konsertin odotuksia sanoiksi, koska mitään tällaista ei ole koskaan aikaisemmin Suomessa tehty.

”Odotan että tästä alkaa lavarunouden uusi aika ja vallankumous. Toivon energiaa, luomisvoimaa ja vapaasti virtaavia tunteita. Itkin jo ensimmäisissä yhteisissä harjoituksissa, ja uskon, että suuret tunteet välittyvät myös yleisöön”.

Essi Lehto